Aurinko valaisee vähemmän ja vähemmän ja kaikkihan tietävät mihin se väistämättä johtaa! Helvetin pitkä ja kylmä talvi pyyhkii yli ja ihmiskunta voi vain voimattomana tyytyä kohtaloonsa.
Yli puoli vuotta vaelletaan pimeydessä, ainoastaan lohtua antaa paskasen lumen narinassa jallu pullon korkin narahdus. Ei sosiaalista elämää jokainen ihmisolento kyyhöttää omissa oloissaan omissa pesissään. Tuntuu kuin olisi haaksirikkoutunut pohjoisnavalle, paitsi, että missään ei näy pingiviinejä...
Elämä lyö lyötyä! Kostoa uhkuen nousen jaloille, mutta näkymätöntä vastaan ei voi tapella. Kuin pelkuri elämä hiipii selustaan vetää uudestaan jalat alta ja puukottaa selkään. Sama jatkuu, milloin tulee turpaan edestä milloin takaa. Tuttu narahdus rauhoittaa levottoman mielen, avaan pullon ja pakenen todellisuutta!
"Itkusta kaikki alkaa ja itkuun kaikki aina palaa"
perjantai 7. syyskuuta 2007
Helvetin pitkä ja kylmä talvi odottaa - Jäät on meressä!
Raapustanut Isäntä Kello 17.14.00
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

2 kommenttia:
Monet ihmiset murehtivat itsensä kuoliaaksi. Murehtiminen on mielen pahimpia aktivitetteja -vihan jälkeen. Hiljennä mielesi ja pyydä enkeleiltäsi apua. Ole valmis kaikille mahdollisuuksille.
Kiitoksia tästä naiivista kommentista. Eipä ole paljon taivaallista apua näkynyt, enkä usko, että näkyykään. Hiilihankoa kantavia hahmoja kylläkin näkyy jokaisen kulman takana näin se vaan tuntuu menevän!
Lähetä kommentti