Tule sisään Helvettiin, astu rohkeasti peremmälle
on pöydät täynnä mutta isäntä järjestää tilaa lisää!

-

-

You will see me in hell cos i have opened myself for this god of emptines!

-

-

tiistai 11. syyskuuta 2007

Kuolemanjärvi

"Pirun viulu soi sen tahdissa laulamme, tanssimme joka ilta. Piru nauraa meille se reppumme täyttää turhilla unelmilla - saavuttamattomilla."

Aamulla töihin ajaessani monta kertaa mieleeni ryömii ajatus siitä, että jättäisin laskeutumatta moottoritien liitymästä ja ajaisin suoraan mökille. Ah sitä rauhaa ja yksinkertaisuutta jonka maalla voi kokea!

Näin myös tänä aamuna silmät puoliksi auki hyvä, että näkee eteensä. Väsymys painaa vaikka 8h unta takana. Radiosta Hynynen, kotiteollisuuden säestämänä kertoo kuolemanjärvestä. Se kuulosti helvetin hienolta paikalta! Otetaanpa pieni ote biisistä tähän väliin:

"Kuolemajärvi olet niin kaunis tahdon sinuun sukeltaa jäädä syliisi siihen nukahtaa ja kaiken unohtaa"

Hynynen tietää kertoa paljon muutakin, mutta tämä yksi lause sai minut miettimään, että mistä perkeleestä löytäisin tuollaisen järven. Voin kuvitella kuinka hyppään veteen ja se sulkee minut syliinsä, kaikki taakka putoaa hartioilta ja hengittäminenkin on helppoa kuin heinän teko!

Havahdun ajatuksistani ja ymmärrän, että ei tälläista paikkaa ole olemassakaan, vituttaa! Jälleen kerran laskeudun moottoritieltä alas ja ajan työpaikan pihaan. Mitä lähemmäs pihaa ajan sitä enemmän vitutus kasvaa ja vain alistun kohtalooni. Tiedän myös sen, että työnantajani on taas, kuten aina, valmis ruoskimaan minua 8h ajan taukoamatta. Varmistaen, että annan kaikkeni, siis ihan kaikkeni siihen taloon ja auta armias jos en jaksakkaan... kenkää tulee niin kovaa, että kengän kuva on perseessä vielä kuukausia! "Kyllä niitä nuoria miehiä tuolla ulkona piisaa!" virnistää herra johtaja. Joka tahtoo sanoa siis Suomenkielellä sitä, että kuka vaan voidaan korvata ja palkata nuoria ja innokkaita pyrkyreitä töihin.

Nielen kaiken ihan sujuvasti, toivotan jopa hyvät huomenet kun astelen sisälle. "Noh 8h enää" - ajattelen, sitten helpottaa pääsee kotiin ja illalla kietaisen viskipaukkuja alas - riittävästi! Hetken aikaa naurattaa, nauraa räkätän minkä ääni huulista irti saan, sammun ja aamulla herään kaikki alkaa alusta, vituttaa kuin pientä oravaa...

Ei kommentteja: