Mikä on tämä outo tunne rinnassa...

Poiketen normaalista, niin tällä kertaa tekstin sisältö saattaa jopa olla hieman positiivisempi kuin yleensä, helvetin outoa...

Tällä hetkellä maailma tuntuisi katsovan tähän suuntaan ja ojentavan almujaan. Olo on kuin pikku lapsella jouluna, mutta silti odotan vain sitä päivää kun annetut lahjat otetaan pois ilman minkäänlaista syytä, tämä peloittaa minua, selkä käännetään olen jälleen kerran yksi maailman orvoista.

Mutta se on sen ajan murhe, nyt paistatellaan tässä lämmössä. Nautitaan täysin rinnoin tästä onnen tunteesta. Erä voittoja on jo usempi takana ja nyt on se aika kun vaaditaan lisää elintilaa, potkitaan jo maassa makaavaa, annetaan kaikki korkojen kera takaisin! Sääli on sairautta!!

Tiedän... Uhoa riittä vielä. Nyt se on jatkuvaa, kohta enää ajoittaista. Ikään kuin kala kuivalla maalla, joka haukkoo henkeään ensin nopeasti sitten pikku hiljaa hitaammin ja hitaammin kunnes silmät katsovat vain horisonttiin ei pihaustakaan enää.

Siitäkin tiedosta huolimatta kuulun tällä hetkellä onnelisten ihmisten joukkoon. Tänään kaikki tuntuu toimivan juuri niin kuin pitää!